Lycanthropus
lokakuu 28, 2006
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
Hitaasti ja varoen minä opettelen olemaan itselleni hyvä. Tunnustelen liikettä, etsin kehoani, elämää itsestäni: toivon tämän lihan tulevan minuksi, naiseksi, itseni ja ruumiillisuuteni sinuiksi. Ja aivan pian minä jo laskeudun neljälle jalalleni, nisäkkäänä raivoan halki soisen metsän! Poljen jalkoihini anturat, itseni uuvuksiin, jalkapohjani lähemmäs lateriittia; kaltaisteni kanssa vielä minäkin opin ulvomaan kuuta!
__________________________________________________________________
(Runo Eeva Kilven kokoelmasta Perhonen ylittää tien, s. 11, WSOY 2002.)
